Keski-Suomen uusi maakuntavaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa 4.8. Keuruun kauniissa maisemissa. Valtuutetut pääsivät heti tärkeiden asioiden äärelle, olihan päivän ohjelmaan sisällytetty myös maakuntaohjelmaa (2018 -2021) koskeva työpaja. Johdantopuheenvuoron jälkeen valtuutetut jakaantuivat kuuteen työpajaan (biotalous, digitalous, osaamistalous, hyvinvointitalous, matkailu, aluerakenne ja saavutettavuus), joissa he pääsivät haastamaan strategisten kärkien alla olevia painopisteitä ja tunnistamaan näihin liittyviä tärkeitä asioita ja ilmiöitä. Toisella kierroksella pohdinnat täsmentyivät, sivuten myös toimenpiteitä, ja lopuksi haettiin painopisteiden tärkeyttä Keski-Suomelle.

Työskentely oli erittäin aktiivista ja tuotteliasta. Taulut täyttyivät lapuista ja vilkas keskustelu porisi työpajoissa. Työpaja kulki jouhevasti ja tarjosi yhtäältä valtuutetuille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa uuteen maakuntaohjelmaan, ja toisaalta tuotti meille hyviä ainespuita ohjelman laadintaan. Samalla vahvistui yhteinen ymmärrys sekä Keski-Suomi 2040 strategian ja nyt laadittavan nelivuotisen maakuntaohjelman linjauksista ja valinnoista. Myös maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen oli tyytyväinen työskentelyyn ja kiitteli kovasti niin valtuutettuja kuin työpajan vetäjiä.

Alla on koosteet kunkin teeman työskentelystä.

 

Pekka Hokkanen

Biotalous

Digitalous

Osaamistalous

Hyvinvointitalous

Matkailu

Aluerakenne ja saavutettavuus

 

Biotalous

Keski-Suomen biotalouden kärjet

  • Monimuotoinen, kestävä metsäbiotalous, jossa Äänekoski veturina
    • Korkeamman jalostusarvon tuotteisiin panostaminen
    • Sivuvirtojen monipuolinen hyödyntäminen
    • Puun uudet muodot, erityisesti T&K&I:n panostaminen, uudet kumppanuudet
  • Puurakentamisen voimakas esiintuonti
    • Puurakentamisen monipuolinen osaamisohjelma, jossa huomioidaan sekä koulutuksen että päätöksenteon näkökulmat
  • Kiertotalouden uudet mahdollisuudet
    • Uusien innovaatioiden T&K&I
  • Uusiutuvan energian monipuolinen ja -muotoinen tuotanto
    • Biopolttoaineet, keskisuomalaiset mahdollisuudet tuotannossa (biokaasu ym.)
  • Paikallisen ruoan ja juoman tuotanto, jalostuksen kasvattaminen
    • Paikallisen tuotannon eri jakelukanavat
    • Peltojen monipuolinen ja monimuotoinen hyödyntäminen (viljakasvit, energia ym.)
    • Villikasvit

Mahdollistavia tekijöitä/huomioitavia asioita

  • Uudet innovatiiviset avaukset biotaloudessa. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden tiiviimpi yhteistyö ja uudet kumppanuudet
  • Kestävän biotalouden vahva esiintuonti. Järkevästi toimien maakuntamme biotalouden kehitys ei uhkaa luontoarvoja.
  • Ilmastonmuutos, sekä muutostekijänä että mahdollistajana (mm. biopohjaiseen tuotantoon, suuri kysyntä tulevaisuudessa)
  • EU-politiikka, LULUCF ja puun rooli

 

Digitalous

Keski-Suomen digitalouden kärjet

  • Kyberturvallisuusosaaminen, koulutus ja kehitys
    • Kyberturvallisuusosaamisesta liiketoimintaa (esim. FINCSC)
    • Kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys-, ja koulutuskeskus JYVSECTECin toiminnan kehittäminen kansainväliselle tasolle
    • Suomen ja Euroopan ykköspaikan pitäminen (KyHa, EDA, ECSO)
  • Nopeat yhteydet ja luotettavat verkkopalvelut
    • Julkisen sektorin sähköiset palvelut tuovat kansalaisille lisäarvoa ja palvelut ovat saatavilla verkosta nopeasti ja helposti.
    • Toimintaedellytykset yrityksille
  • Robotiikka
    • Robotiikka avustamassa (lääkkeiden jako, postin jako jne.)
    • Ohjelmistorobotiikka (tietotyön automatisaatio)
    • Robotiikka julkiseen liikenteeseen
  • Maakuntauudistuksen ICT valmistelu, järjestelmät ja ohjelmistot
    • maakunnalla on mahdollisimman toimivat työalustat uuden maakunnan aloittaessa toimintansa vuonna 2020
    • Valtion ohjaus, palvelukeskukset – käyttövelvoitteet?

Mahdollistavia tekijöitä/huomioitavia asioita

  • Kyberturvallisuuskoulutus, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden tiiviimpi yhteistyö ja uudet kumppanuudet, osaajien saatavuus, osaamisen varmistaminen. KYHA harjoitusten jatkumisen varmistaminen.
  • Infran rakentuminen, laajakaista tilanteen parantaminen, yhteys yrittäjyyteen, yhteys maakunnan menestykseen valtakunnallisesti (Luken tutkimus!)
  • Käyttäjälähtöinen järjestelmäkehitys, pelillistäminen, osaajien saatavuus / koulutus
  • Hajautetut älyverkot skaalautuvat, yhdistävät ja mahdollistavat. Toiminta rakentuu älyverkkojen päälle, digitalisaatio menee joka paikkaan missä sitä voidaan hyödyntää (älykkäät rakennukset, älykäs liikenne, älykäs energia…)
  • Keinoäly mahdollistajana, esim. IBM Watson terveydenhuollossa, hyvinvoinnissa ja siitä laajentuen. (Big data, data-analytiikka, älyverkot.)

 

Osaamistalous

Keski-Suomen osaamistalouden kärjet

  • Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö
    • Koulutus ja tutkimusorganisaatioiden alueellisen yhteistyön vahvistaminen. Keski-Suomesta yksi valtakunnan vahvimmista koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokeskittymistä valituilla painopisteillä – yksi suurista! (EduFutura yms)
    • Oppimisen uudistaminen yhteistyöllä. K-S kuntien ja opettajankouluttajien tiivis yhteistyö. Uusi ”sivistyskunta” ja sen vahvistaminen digitalisoitumisen haasteet ja mahdollisuudet huomioiden.
  • Osaamisen vahvistaminen
    • Ennakoinnin ja tulevaisuustyön kehittäminen; osaamistarpeiden ymmärrys ja panostukset nouseviin aloihin.
    • Yritysten osaamistarpeiden ja koulutuksen vahvempi kohtaanto. Osaavan työvoiman turvaaminen yrityksille ja muille organisaatioille.
    • Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus, startup-kulttuurin kehittäminen ja edistäminen eri muodoissa.
    • Digitaalisen oppimisen ja osaamisen vahvistaminen – kärkimaakunta.
    • Koulutuksen ja osaamisen vienti sekä kehittäminen
  • Innovaatioympäristöjen kehittäminen
    • Koulutuksen- ja tutkimuksen sekä yritysten yhteistyö tiiviimmäksi ja johdonmukaisemmaksi.
    • Kehitys- ja oppimisympäristöjen vahvistaminen ja kehittäminen erityisesti painopistealoilla
    • Innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Kasvun maakunnan lisäksi ”innovaatiomaakunta”.
    • (T)ekosysteemien, innovaatioympäristöjen ja kehitysalustojen tunnistaminen ja organisoituminen maakunnallisesti (Hippos, Kukkula, Biotalouskampus, Kyberturvallisuus, Karstula #9 jne)

 

Mahdollistavia tekijöitä/huomioitavia asioita 

  • Osaamisintensiivisten alojen (esim. KIBS alat kasvu 6-8 % / v) merkitys ja työllistävyys kasvussa.
  • Perinteiset alat korvaantuvat uusilla osaamisaloilla rakennemuutoksen myötä.
  • Palveluiden merkitys korostuu tulevaisuuden tuotteissa
  • Oppilaitosten osaamista hyödynnettävä yhä enemmän ja yritysten pystyttävä hyödyntämään maakunnan innovaatiopalveluita ja osaamista
  • Verkostoista ekosysteemeihin ja kehitysalustoihin. Linkitetään vahvemmin liiketoiminta- ja tietoekosysteemit toisiinsa ja tuetaan pk-yritysten kasvua.
  • Yritysten kasvu ja kehittyminen riippuu yhä enemmän osaamisen kehittymisestä. Osaavan työvoiman saatavuus turvattava. Pyrittävä ennakoimaan koulutustarpeita ja valvottava maakunnan etua. Millaisia ammatteja tulevaisuus tuo tullessaan?
  • Keski-Suomessa vahvoja koulutuksen ja tutkimuksen organisaatioita. Valtakunnallisesti arvioidaan että Suomeen tulee 10-12 vahvaa osaamiskeskittymää. Keski-Suomen oltava yksi suurista.
  • Digitalisoituminen ja monet muut haasteet oppimisessa ja opetuksessa koko ajan vahvemmin esillä.
  • Maakuntauudistuksen myötä sivistystoimen asema kunnissa vahvistuu.

Hyvinvointitalous

Keski-Suomen hyvinvointitalouden kärjet

  • Selvästi vielä jäsentymätön kokonaisuus, kasvussa oleva toimiala, ”kameleontti”
  • Myös itse ”hyvinvointitalous” -käsite hakee vielä sisällöllistä määrittelyä, avautuu eri toimijoille eri tavoin
  • Linkittyy vahvasti osaamis- ja digitalouteen sekä matkailuun
  • Hyvinvoinnin tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen keskittymä (Jkl)
    • Valtakunnan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, kasvatustieteet, gerontologia
    • KeHo, Likes, KIHU
    • Hyvinvoinnin teknologia, mittaus jne, esim. Firstbeat
    • Hippos, Kukkula
  • Matkailuun liittyvät palvelut
    • Keskeiset matkailukohteet ja toimijat (Himos, Peurunka, Piispala, Saunakylä….)
    • Saunamaakunta
    • Järvi-Suomi, Lake Land
    • Luonto; Päijänne, kansallispuistot, hiljaisuus….
    • Tapahtumat, kulttuuri
  • Lähiliikunta, kuntien liikuntainfra
    • Kansanliikunta, perushyvinvointi
    • Urheilulajien olosuhteet (harjoitus, kilpailu)
    • Vahva järjestökenttä
    • Maakunnallinen yhteistyö

 (HUOM: näistä ensimmäinen priorisoitiin työpajassa tärkeimmäksi)

Mahdollistavia tekijöitä/huomioitavia asioita

  • SOTE avaa ”pelikenttää” uusille toimijoille
  • Hyvinvointi lisää hyvinvointia, pahoinvointi on kallista! Hyvinvointitalous itseään ruokkiva pyörä
  • ”Digitaalinen hyvinvointi”
  • Erityisryhmät? Esim. lapset, ikääntyvät
  • Hyvinvointitalous elämänkaariajatteluna, ennaltaehkäisyn merkitys
  • Maakunnallinen työhyvinvointiseuranta, kaikille yrityksille ja yhteisöille (esim. Nordic QPS)
  • Ravinto

Matkailu

Matkailullisesti Suomi on jaettu neljään suuralueeseen: Lappi, saaristo/rannikko, pääkaupunkiseutu ja järvialue. Järvialueesta käytetään Suomen kansainvälisessä markkinoinnissa termiä Lakeland. Keski-Suomi asemoituu luonnollisesti osaksi Järvialuetta.

Useat miettivät jo tuotteistusta ja vastauksissa oli jo tuote-ehdotuksia. Mitään täysin uutta kehittämiskohdetta ei noussut esille.

Keski-Suomen matkailun kehittämisen kärjet ovat

  • maakunnan matkailuimagon kirkastaminen ja brändin rakennus => selkeästi nämä nousivat tärkeimmiksi teemoiksi ja kärjiksi
  • luontomatkailu: kansallispuistot, Päijänne, vesistöt ym.
  • kulttuurimatkailu: Alvar Aalto, UNESCO-kohteet Petäjäveden kirkko, Struven ketju, kulttuuriympäristökohteet ym.
  • tapahtumamatkailu: Neste ralli, Himoksen festarit, ym.
  • hyvinvointimatkailu: sauna, Hippoksen mahdollisuudet

 

  • panostetaan kv. matkailuun ja kv. markkinointiin:
  • tärkeimmät kohdealueet Keski-Euroopassa, uusia avauksia esim. Japani, Kiina
  • tehdään ylimaakunnallista yhteistyötä tuotteistuksessa ja markkinoinnissa: Päijät-Häme (Päijänne), Pirkanmaa (Mänttä-Vilppula), Pohjanmaa (Ähtäri) ja Saimaan alue

 

  • tuotteistus – markkinointi – myynti -prosessi kuntoon
  • maakunnallinen (luonto)matkailun markkinointi- ja kehitysorganisaatio
  • kuka vetää ja koordinoi markkinointia?
  • liitto – kunnan elinkeinohlö – ELY – yrittäjät => näillä yhteinen visio => strategia

 

  • parannetaan matkailupalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta
  • sähköiset mediat ja myyntikanavat kuntoon
  • hyvä liikenteellinen saavutettavuus: tiestä, raideliikenne, lentoyhteydet

 

  • Esille nousivat myös tällaiset maininnat
  • sote-uudistuksen mahdollistama terveysmatkailu
  • UNESCOn biosfäärialue nousi muutamissa vastauksissa => valmis brändi, tunnetaan maailmalla
  • alkuperäinen, monimuotoinen luonto => huomioitava biotalouselinkeinon ohella
  • biotuotetehdas

Aluerakenne ja saavutettavuus

Aluerakenteen kärjet

 

-Vesistöstrategia vesistöjen käytön ja suojelun kannalta

Jätevesipuhdistamoiden tehon parantaminen

-Retkeilyreitistöt

Merkitseminen, markkinointi

Palveluverkosto, myös veneilijät

Reitistöjen priorisointi

-Päijänteen hyötykäyttö

Virkistys, matkailu, ulkomainen vientituote

-Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suojelualueiden lisääminen

-Yhdyskuntarakenne

Asumisen suuntaaminen joukkoliikennekäytävien varrelle

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

Huomio taantuviin alueisiin

Toimivat tietoliikenneyhteydet maaseudulle ja vapaa-ajan asutusalueille

-Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristöihin liittyvä elinkeinotoiminta

Maakuntarajat ylittävä yhteistyö (Mänttä-Vilppula)

Konserttisali

 

Saavutettavuuden kärjet

 -Uusien ympäristöystävällisten polttoaineiden verkosto

Biokaasu ja sen tankkausverkosto

Sähköautoilun korostaminen, latausverkosto

-Joukkoliikenne

Yhteydet pieniin kuntiin

Kevyen liikenteen väylät

Pyöräilybaanat

-Oikorata Lahteen Jämsästä tai Päijänteen puolelta

-Poikittaisliikenne

-Valtatie 4

Jyväskylä-Pihtipudas välin parantaminen

-Kuntien yhteistyö

Korjausvelka haltuun

Liikenneverkon kehittämisessä yhteys maankäyttöön

Työpajan 2. vaiheessa äänestettiin yksimielisesti yhdyskuntarakenne tärkeimmäksi aluerakenteen ja saavutettavuuden painopisteeksi.